Suomi · tuotantoeläimet · tilanne 14.10.2026

Mitä tilastot kertovat suomalaisten tuotantoeläinten oloista

Luvut ovat Luken, Ruokaviraston, ProAgrian ja Euroopan lääkeviraston julkisista tilastoista. Kysymys pidettiin auki, joten mukana on myös se, mikä puhuu suomalaisen tuotannon puolesta.

Ilpo Väätäinen. Datan haku, taulukointi ja tekstin luonnos tehtiin tekoälyavustajalla; luvut on luettu lähteistä, ei arvioitu.

Kuusi havaintoa

96 %teurastetuista eläimistä on broilereita, lihasta 36 %

Eläiminä lähes kaikki ovat broilereita, lihakiloina reilu kolmannes

Vuonna 2025 teurastamoissa teurastettiin 85,3 miljoonaa eläintä: 82,1 miljoonaa broileria, 1,74 miljoonaa lihasikaa ja 243 000 nautaa. Vuonna 2000 teurastettiin 48,6 miljoonaa, ja kasvu tulee lähes kokonaan broilereista.

eläimistälihasta
Siipikarja97,6 %38,7 %
Siat2,1 %40,8 %
Naudat0,3 %20,2 %

Lihakilo mittaa sitä, mitä syödään. Eläinten määrä mittaa sitä, kuinka moni elää tuotannossa. Tonniin lihaa tarvitaan noin 560 broileria, 11 sikaa tai 3 nautaa.

Luke, lihantuotanto 0300 (teurastukset ja lihantuotanto kg)

42,5 %lypsylehmistä yli 100 lehmän karjoissa (2000: 0 %)

Tilat ovat kasvaneet nopeasti

Lypsylehmät yli 100 lehmän karjoissa0 % → 42,5 %2000–2025
Lihasiat yli 1000 paikan sikaloissa49 % → 65 %2015–2025
Munivat kanat yli 50 000 kanan kanaloissa57 %2026

Tilakoko ei yksinään kerro hyvinvoinnista. Se kertoo, millaisissa yksiköissä eläimet elävät.

Luke, kotieläinten lukumäärä 0300, 0500, 0600

27,7 %lihasioista keuhkokalvon­tulehdus 2025

Sikojen sairausmuutokset teurastamossa ovat yleistyneet

Noin joka neljännellä teurastetulla lihasialla todetaan keuhkokalvontulehdus. Osuus oli 22,4 % vuonna 2018 ja huipussaan 30,9 % vuonna 2023. Sydänpussintulehdus nousi 4,0 %:sta 6,5 %:iin ja hännänpurenta 0,9 %:sta 1,4 %:iin. Luokitus on pysynyt samana koko jakson, joten vuodet ovat vertailukelpoisia.

Ruokavirasto, sikojen lihantarkastuslöydökset 2018–2025

Keuhkokalvontulehdus lihasioilla lihantarkastuksessa, % teurastetuista. Pystyakseli alkaa nollasta.
36 %tarkastetuista tiloista laiminlyöntejä (114/315)

Joka kolmannella tarkastetulla tilalla oli puutteita

Vuonna 2025 ilman epäilyä tehdyissä tarkastuksissa eläinten hyvinvointivaatimuksia ei noudatettu 36 %:lla tuotantoeläintiloista. Kiireellisiä toimia vaati 2 tapausta.

Rajoitus Tilat valitaan osin satunnaisesti, osin riskitekijöiden perusteella, eikä näitä eritellä. Luku ei siksi kerro, kuinka yleisiä laiminlyönnit ovat kaikilla tiloilla. Erittely on pyydetty Ruokavirastolta.

Ruokavirasto, Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2025, taulukko 2

5,4 vlypsylehmän keskimääräinen poistoikä

Lypsylehmät poistetaan harvoin vanhuuden takia

Vähintään kahdesti poikineista poistetuista lehmistä (36 927) vain 2,0 % poistettiin siksi, että ne olivat vanhoja.

Utaretulehdus18,7 %
Huono hedelmällisyys14,1 %
Huono tuotos tai jalostusarvo6,8 %
Jalkasairaus5,4 %
Tapaturma4,6 %
Vanha2,0 %

Poistoikä on pidentynyt: vuonna 2004 se oli 4,9 vuotta. Data kattaa tuotosseurannan karjat, noin 189 000 lehmää.

ProAgria, Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2024

15,7mg/PCU antibiootteja 2024 (EU-ka 89,6)

Antibiootteja käytetään hyvin vähän

Puhuu Suomen puolesta Suomi on EU:n toiseksi pienin tuotantoeläinten antibioottien käyttäjä Ruotsin jälkeen. Vähäinen käyttö kertoo hyvästä taudinhallinnasta ja varovaisesta lääkinnästä, mutta ei yksinään mittaa eläinten hyvinvointia.

EMA, ESUAvet 2024, taulukko A9

Antibioottien myynti tuotantoeläimille 2024, mg/PCU (milligrammaa eläinbiomassan yksikköä kohden).

Pääsevätkö eläimet ulos?

Pito-olojen luvut ovat maatalouslaskennasta 2020. Seuraava laskenta tehdään 2030.

0,1 %sikapaikoista ulkokasvatusta (2020)

Siat: ulkona pito on kielletty

Sikojen pitäminen ulkona on kielletty koko maassa afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi. Kielto koskee myös luomutiloja. Poikkeus sallitaan, jos ulkotarhan ympärille rakennetaan toinen aita, joko teräsverkko vähintään kahden metrin päähän vanhasta aidasta tai sähköaita, ja siitä ilmoitetaan kunnaneläinlääkärille kaksi kuukautta etukäteen. Kielto on ollut voimassa vuodesta 2018. Itse tauti löytyi Suomesta villisioista heinäkuussa 2026.

Sikapaikat ulkokasvatuksessa0,1 %
Sikatilat, joilla on jaloittelualue6,1 %
Lihasiat osittain rakolattiaisissa sikaloissa86 %
Sikatilat, joilla on vapaaporsituspaikkoja10 %
Luomusikoja teurastettiin 2025 (2022: 8 500)5 400

Luomusikoja oli 0,3 % teurastetuista sioista, ja niiden määrä on laskenut. Ilman vapaaporsituspaikkoja emakko porsii porsitushäkissä.

Ruokavirasto, sikojen ulkonapitokielto (MMMa 404/2021); Luke, eläinsuojat 0200, 0300, 0500; Luke, luomuliha 0500

37 %lypsylehmien paikoista parsinavetoissa (2020)

Naudat: osa elää kytkettynä, laidunnus on vähentynyt

Parsinavetassa lehmä on kytkettynä paikalleen. Parsipaikkojen osuus kaikista nautapaikoista laski 46 %:sta (2010) 25 %:iin (2020). Vuodesta 2024 kytkettyjen lehmien ja hiehojen on pitänyt päästä laitumelle tai jaloittelemaan vähintään 90 päivää vuodessa, joista 60 kesällä. Uusia parsinavettoja ei saa enää rakentaa.

Lypsytilat, jotka laiduntavat87 % → 72 %2010–2020
Lypsylehmien laidunkausi4,6 kk2020
Lypsylehmien aika laitumella päivässä11,7 h2020

Luke, eläinsuojat 0100, 0700; aluehallintovirasto, tiedote laidunnus- ja jaloitteluvaatimuksesta

46 %kanapaikoista virikehäkeissä (2020)

Munivat kanat: häkit eivät kadonneet, ne muuttuivat

Perinteiset häkit kiellettiin EU:ssa vuonna 2012. Vuonna 2010 niissä oli 32 % kanapaikoista, vuonna 2020 ei yhtään. Tilalle tulivat pääosin virikehäkit, joissa on orsi, pesä ja kuopimisalue. Ulkokanaloissa oli 5 % kanapaikoista.

Virikehäkki22,9 % → 46,3 %
Kerroslattiakanala12,5 % → 35,8 %
Ulkokanala0 % → 5,0 %

Luke, eläinsuojat 0400 (2010 → 2020)

Broilereiden ulkoilusta ei ole tilastoa.

Vaikuttaako sian keuhkokalvontulehdus lihan syöjään?

Tunnettua terveysriskiä kypsennetyn sianlihan syöjälle ei ole.

  • Muutos on sian rintaontelossa, keuhkojen ja rintakehän pinnalla. Lihantarkastaja poistaa muuttuneet osat. Koko ruho hylätään, jos tauti on levinnyt yleiseksi, esimerkiksi verenmyrkytyksenä.
  • Tavallisimmat aiheuttajat, kuten Actinobacillus pleuropneumoniae ja Glaesserella parasuis, ovat sian tauteja eivätkä tartu ihmiseen ruoan kautta.
  • Yksi mahdollinen aiheuttaja, Streptococcus suis, voi sairastuttaa ihmisen. Tartunta tulee tavallisesti haavan kautta raakaa lihaa käsiteltäessä, joten riskissä ovat lähinnä teurastamo- ja sikalatyöntekijät. Kypsennys tuhoaa bakteerin.

Keuhkokalvontulehdus on siis ennen kaikkea eläimen kärsimystä ja sairautta, ei ruokaturvallisuusongelma. Epäsuora yhteys ihmiseen kulkee antibioottien kautta: hengitystieinfektiot ovat yksi yleisimmistä syistä lääkitä sikoja, ja runsas käyttö lisää vastustuskykyisiä bakteereja. Suomessa käyttö on vähäistä.

Yleistieto eläinlääketieteen kirjallisuudesta, ei tämän työn omaa mittausta.

Mitä tästä on jo tutkittu

Sikojen keuhkokalvontulehdus
Hälli ym. (2020) totesivat sen yleistyneen selvästi 2010-luvulla. Riskitekijöinä olivat sikalatyyppi ja sikalan koko. Tämän sivun luvut jatkavat samaa sarjaa vuoteen 2025.
Laiminlyönnit tarkastuksissa
Väärikkälä ym. (2019) kävivät läpi tarkastusraportit vuosilta 2010–2015: laiminlyöntejä oli 24 %:lla nautatiloista ja 28 %:lla sikatiloista. Erittelyä satunnaisesti ja riskin perusteella valittuihin tiloihin ei ole julkaistu.
Broilerien kuolleisuus
Ylen selvityksen mukaan vähintään miljoona broileria vuodessa kuolee ennen teurastusta. Vertaisarvioitua kansallista aikasarjaa ei löytynyt.
Broilerien jalkapohjat
Kaukonen ym. (2016) löysivät vakavia muutoksia 64 %:lta broileriemoista teurasiässä (10 tilaa). Teurastamoiden kansallisia pisteitä ei ole julkaistu.

Sikojen ja tarkastusten suunnat on siis raportoitu aiemmin. Uutta tietoa olisivat laiminlyöntien todellinen yleisyys satunnaisesti valituilla tiloilla sekä broilerien kuolleisuus koko maan tasolla. Kumpaakin on pyydetty Ruokavirastolta.

Mitä ei vielä tiedetä

Nämä on pyydetty Ruokavirastolta tietopyynnöllä 14.10.2026. Vastausta odotetaan noin 28.10.

Lähteet