Useimmat otsikkoluvut eivät kestä toista mittausta.
Lasken julkaistuja määrällisiä väitteitä uudelleen niiden omasta aineistosta – tutkimuksia, virallisia tilastoja, standardeja ja tekoälyn vertailulukuja. Testi lukitaan kirjallisesti ennen laskemista aina kun se on mahdollista, ja jokainen tulos kirjataan julkiseen tuloskirjaan kumpaankin suuntaan: tähän mennessä 31 väitettä, joista 6 kesti, 19 oli liioiteltu tai ei tukenut väitettään ja 6 on auki. Suuren osan koodista ja laskennasta tekee tekoälymalli; minä päätän, mitä testataan, ja tarkistan jokaisen luvun.
Päätöksiä tehdään luvuilla, joita harva laskee uudelleen.
Etuusmenojen arviot, hallituksen esitysten kustannusarviot ja virallisten tilastojen sarjat ovat päätöksenteon pohja. Mittaan niitä samalla tavalla kuin tutkimusta: luku toistetaan ensin lähdeaineistosta, sitten testataan, ja tulos lähetetään laatijalle ennen julkaisua.
Rakenteellinen epäjohdonmukaisuus julkaistuissa etuussarjoissa.
Löydös lähetettiin Kelan tilastoyksikölle. Kela kävi sen läpi, ei esittänyt vastaväitteitä, ehdotti yhtä menetelmällistä yhdistämistä ja antoi luvan viitata vastaukseensa. Käsikirjoitus on arvioitavana suomalaisessa taloustieteen lehdessä.
laitos kuittasiMitä tilastot kertovat suomalaisten tuotantoeläinten oloista.
Julkisista tilastoista koottu kokonaiskuva: eläinmäärät, valvonnan tulokset, antibioottien käyttö ja ulkonapito. Esimerkiksi vuoden 2025 ilman epäilyä tehdyissä tarkastuksissa hyvinvointivaatimuksia ei noudatettu 36 %:lla tuotantoeläintiloista.
Lue koko sivu →Kommentit hankintaluonnokseen – ja julkaistu hankinta.
Ministeriö avasi arviointihankintansa luonnoksen kommenteille. Kymmenestä esitetystä kohdasta yhdeksän muuttui siihen suuntaan julkaistussa versiossa, ja yksi täsmentyi. Aineisto-osio vaatii nyt tarjoajilta, miten lähteet valitaan, miten ne saatetaan vertailukelpoisiksi ja kuinka epävarmoja ne ovat. Muitakin kommentoijia oli, joten muutokset ovat kommenttien mukaisia, eivät todistetusti niiden seurausta.
otettiin hankintaan”20,5 % kaksoiskappaleita” – virhe aineistossa?
Ei virhe: osuus syntyy vientitasosta. Aineisto itsessään on kunnossa, mutta kaupunkien summat eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Tuloskirja toimii kumpaankin suuntaan – tämä tulos puolustaa aineistoa.
aineisto kestiViisi kysymystä jokaiselle luvulle.
Ei mielipiteitä vaan laskentaa. Jokainen on tarkistus, jonka huolellinen laatija voisi tehdä itse; arvo on siinä, että ne tehdään kaikki, etukäteen lukittuina, ulkopuolisen silmin.
Toistuuko luku omasta aineistostaan?
Ennen mitään testiä luku lasketaan uudelleen samasta lähteestä. Jos se ei toistu, sekin kirjataan – vika voi olla myös omassa laskussa.
Mitataanko sitä, mitä väitetään?
Ilmoittautunut vai suoritettu, brutto vai netto, arvio vai yläraja. Moni virhe on yksikössä, ei laskussa.
Osuiko arvio, kun toteuma tuli?
Ennusteita ja arvioita verrataan toteumaan vuosi vuodelta. Yksittäinen ohilaukaus on kohinaa; joka vuosi samaan suuntaan on rakenne.
Montako vaihtoehtoa olisi voinut valita?
Paras osajoukko, paras vuosi, paras vertailu – korjataan sen joukon koolla, josta se poimittiin.
Kääntääkö yksi rivi johtopäätöksen?
Jos tulos riippuu yhdestä havainnosta, se ei ole vielä tulos.
Jos luku kestää, sanon sen.
Mittaaja, joka löytää aina vain vikoja, ei mittaa mitään. Kestäneet kirjataan yhtä huolellisesti kuin kaatuneet, ja omat virheeni korjataan julkisesti.
Lähetä luku, josta olet vähiten varma.
Arvio, kustannuslaskelma tai tilastosarja, jonka varaan päätös on tehty tai tehdään. Kerron, kestääkö se – ja jos kestää, sekin kirjataan.